Google+ Kommentti: Internet, uutisointi ja kollektiivinen tietoisuus – Pikainen näkemykseni | Hukkinen eduskuntaan (248. Helsinki) | Blog
Log in or Sign Up

Kommentti: Internet, uutisointi ja kollektiivinen tietoisuus – Pikainen näkemykseni

0 10.1.2014, tammi vk 2, 11.01
Kirjoittaja: HUKKINEN

Kommentti: Internet, uutisointi ja kollektiivinen tietoisuus – Pikainen näkemykseni

Ystäväni kysyi reaaliaikaisesta uutisoinnista, internetin kehityksestä ja vaikutuksesta tiedonvälitykseen. Vastasin laajemminkin seuraavasti.

Kiitos kysymästä. Kuulostaa journalistien "huoraushommilta" (mitä nyt erästä friikkua haastattelin siitä, miten pitää kirjoittaa), että täytyy päästä sanomaan että kuulkaas kaikki nyt tässä on trendi meneillään. :p

Mutta mistäs sen oikean heikon signaalin valitset, joka oikeasti toteutuu?

Muutama nyky-tilannetta kuvaava huomio:

  • Netti on fragmentoitunut "laput silmillä" -media (vrt. filter bubble). Näet kerrallaan sen mitä monitorilla on. Riippuu mille sivulle päädyt, millaisilla asioilla tietoisuutesi täytät. Tämä on vastakkainen ja median teknisestä luonteesta johtuva ilmiö yhtenäiskulttuurille, jonka mukaan koko kansan tietoisuus määrittyisi muutaman joukkoviestimen sisältöjen perusteella (lehdet, radio, TV).
  • Netti on edelleen joukkoviestin. Oleellista on se, mitä kautta ihmiset sisältönsä löytävät: lehdet, Facebook, Google, Twitter. Se, että jokin on SAATAVILLA netissä ei tarkoita sitä, että se saisi paljon lukijoita. On viraalia kontenttia mutta minusta tietyn sisällön saama näkyvyys riippuu hyvin paljon myös siitä, missä se on julkaistu: joukkoviestimen sivuilla, jonne muutenkin tulee kävijoitä, vai satunnaisessa tuntemattomassa blogissa.
  • Otsikointi ja #klikkihuoraus. Joukkoviestimien arvologiikka perustuu klikkausten ja käytetyn ajan määrään. Mekanismi johtaa otsikkojen muotoiluun niin, että ihminen sitä klikkaa. (Lisäksi perinteinen sensaatiohakuisuus ohjannee sisältöä).
  • yhteistä edellisille on se, että media ja viestimet määräävät sisällöillään kansakunnan kollektiivisen tietoisuuden sisällön.
  • Helpot assosiaatiot (ns. system 1) ja ryhmäidentiteettiä tukeva kuorolaulu hallitsee ihmisten tulkintoja. Tämä #kohkaus'todellisuus on holtittomasti irrallaan maailman monimutkaisuudesta ja siitä, miten asiat (faktat) todellisuudessa ovat. Periaatteessa on ihan mielenkiintoista, jos huhut ja tulkinnat leviävät verkossa-- taikka: mitä enemmän ihmiset levittävät tietoja verkossa, sitä paremmin kollektiivista tietoisuutta voidaan analysoida koneellisesti (sentiment analysis). Toisaalta #uutisankka'a on vaikeampi (?) korjata, koska internet on fragmentoitunut (vrt. esim. yllä mainittu Lehdelle annettiin tutkimus - Näin kävi)
  • Sisällön #uudelleenpaketointi (uudelleen-freimaus) tuntuu jylläävän: upworthy, viralnova jne. Periaatteellisesti tämä muistuttaa perinteistä median toimintaa. Etsitään uutisoitavaa sisältöä ja muotoillaan se lukijoille. Media ja "journalistinen" toiminnan peruste ovat vain muuttuneet. Uudelleen-freimauksessa kyse on siitä, että sisällöntuottaja kokoaa aineston ja muodostaa samaistuttavan, konkreettisen ja ihmisläheisen / tunnepitoisen tulkinnan (uusi kehys), jota alkuperäiset mediat ja lähteet (faktoina) tukevat mutta jotka eivät sellaisenaan kiihota kuluttajia "riittävästi".
  • interaktioluupit ja pelimäisyys / #pelillistäminen. Luemmeko rauhassa pitkiä tekstejä vai klikkailemmeko nopeaan tahtiin tykkäyksiä ja retweettejä. Miten paljeluja suunnitellaan tulevaisuudessa koukuttavaan suuntaan?
  • Miten ihmiset reagoivat siihen, millaisia eri medioista tulee? Kyllä moni osaa esineellistäen kriittisesti luonnehtia ja arvoida hyviä ja huonoja puolia.
  • informaation kuluttaminen vs. luominen. Luetko Facebookkia, uutisia ja pelaatko pelejä? Vai tuotatko sisältöjä muille?
  • mediatrendit: teksti (blogit, twitter, facebook), kuva (pinterest, fb, twitter), video (youtube), ääni? Väite: #Youtube syrjäyttää televisiota. Kenellä tahansa on mahdollisuus suoraan lähetykseen Youtubessa. TV:n katselu vähenee ja internet-videoiden katselu lisääntyy. Laitteistotarjonta sopeutuu ihmisten vaatimuksiin..Youtube-sisältöjä voi katsoa TV-laitteilla. Youtubessa on mainontaekosysteemi.
  • Kuluttajien osallistaminen. Toimittajat käyttävät sosiaalista mediaa (Laura Halminen, HS) ja mediatalot julistavat ottavansa vastaan lukijoiden mediasisältöjä (BBC. Yle, Metro [kuvat], Bambuser / AP [video]).