Google+ Demokratian toimivuus riippuu myös vaalitavasta – Lyhyt johdanto vaalitapoihin – Katso esitelmä | Hukkinen eduskuntaan (248. Helsinki) | Blog
Log in or Sign Up

Demokratian toimivuus riippuu myös vaalitavasta – Lyhyt johdanto vaalitapoihin – Katso esitelmä

0 8.2.2014, helmi vk 6, 19.40
Kirjoittaja: HUKKINEN

Demokratian toimivuus riippuu myös vaalitavasta – Lyhyt johdanto vaalitapoihin – Katso esitelmä

Esityskalvot englanniksi tästä.

Lyhyt johdanto vaalitapoihin

Panu esitelmöi yhdessä säännöllisistä Lambda ry:n tapaamisista Kumpulan kampuksella Helsingin yliopistolla.

Panun mukaan esitelmä kiinnostanee ainakin politiikan tutkijoita, taloustieteilijöitä, filosofeja ja matemaatikkoja. Ja tokihan vaalitapoihin tutustuminen auttaa järjestötoiminnan ja yhteiskunnan demokratian toteutumisen ymmärtämisessä ja parantamisessa.

Demokraian toimivuus riippuu vaalitavasta

Esitys antaa melko syvällisen kuvan eri vaalitavoista ja niiden merkityksestä demokratialle. Jokaisella vaalitavalla ovat omat systeemiset ominaisuudet, joista seuraa hyviä ja huonoja asioita. Hyvän vaalitavan valinta on vaihtokauppaa monen eri teknisen, logistisen, yhteiskunnallisen sekä äänestäjien luottamukseen ja äänestystrategiaan liittyvän asian välillä.

Yhteiskunnallisesti vaalitavalla on suora yhteys demokratian toimivuuteen ja luonteeseen. Miten esimerkiksi eri puolueilla tai vähemmän suosituilla ehdokkailla on mahdollisuus käytännössä tulla valituiksi?

Esimerkiksi USA:n vaalijärjestelmä tuottaa käytännössä kaksi valtapuoluetta. Suomen presidentinvaaleissa ihmiten taktikoiva äänestäminen korostuu. Ja eduskunta-, kunnallis- ja eurovaaleissa (D'Hondtin vaalitapa) korostuu puolueiden (vaaliliittojen, edustusyksiköiden) merkitys. Tarvitsisimmekin vaalikoneen, jolla voisi valita ja vertailla sitä, miten eri puolueiden vaaliohjelmat oikeasti eroavat.

Katso myös, miten vaaliohjelmakone voisi poistaa hukkaäänten ongelmaa http://www.Hukkinen.JP/VAALIOHJELMAKONE

Vaalitapa siis vaikuttaa siihen, ketkä ja minkä puolueen (edustusyksikön) edustajat "sattuvat" tulemaan valituksi ja ketkä eivät.

Merkittävin päätelmä on siinä, että suurin osa demokratioissa käytössä olevista vaalitavoista on aina jostain näkökulmasta huonoja. Tai epäoptimaalisia.

Kukin vaalitapa on oman aikakautensa tuote ja siten oikeastaan altis vanhenemiselle esimerkiksi äänestämisen - ja ääntenlaskennan logistiikan osalta.

Näin esimerkiksi internet-äänestämisen käyttöönotto ilman vaalitavan päivitystä on mielestäni sulaa hulluutta. Miksi lisätä äänestämisen epäluotettavuutta ilman mitään vaalitavan muuttamisesta saatavia hyötyjä? – Siksikö, että nykyisellä vaalitavalla valittujen poliitikkojen intressissä ei ole ottaa mitään ylimääräisiä riskejä uudelleen valituksi tulemisesta?